Nepalilainen kristitty ihmisoikeustaistelija K.B. Rokaya totesi kerran tavatessamme: ”Onni on sitä, ettei ole kenenkään eikä minkään orja.”
Itsenäisyyspäivän yksi raamatunkohta on Apostolien teoista: ”…meidän ei pidä luulla, että jumaluus olisi samankaltainen kuin kulta, hopea tai kivi, kuin ihmisen mielikuvituksen ja taidon luomus. Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen” (Apt. 17:29-30).
Kohta jatkuu: ”Hän on näet määrännyt päivän, jona hän oikeudenmukaisesti tuomitsee koko maailman, ja tuomarina on oleva mies, jonka hän on siihen tehtävään asettanut. Siitä hän on antanut kaikille takeet herättämällä hänet kuolleista” (Apt. 17:31).
Ilmestyskirja kertoo kuitenkin melko lohduttomasta lopun aikojen tilanteesta. Vaikka Jumala on yrittänyt pysäyttää ihmiset monella tavalla, hyvyydellään tai sallimalla myös hankalia asioita, ihmiset ”eivät kuitenkaan lakanneet palvomasta kättensä töitä. He kumarsivat yhä pahoja henkiä ja kullasta, hopeasta, pronssista, kivestä ja puusta tekemiään jumalankuvia, jotka eivät voi nähdä, eivät kuulla eivätkä kävellä. He eivät kääntyneet, he eivät luopuneet murhatöistään eivätkä taioistaan, eivät siveettömästä elämästä eivätkä varastamisesta” (Ilm. 9:20-21).
On vaikeaa välttyä suorastaan koomiselta mielleyhtymältä, kun olen katsellut ihmisiä vaikkapa Jyväskylän kävelykadulla, markettien aulojen penkeillä tai Hong Kongin metrossa. Kaikki tai lähes kaikki ovat kumartuneina kännykkänsä puoleen. Eräs tuttava totesikin, että jos hän haluaa herättää hämmästystä, hän lukee julkisissa tiloissa kirjaa!
Totta kai voimme käyttää laitteitamme hyvään, niin kuin voimme käyttää omaa kehoamme ja mieltämme hyvään, mutta surullisen usein laitteemme yhdistävät meitä elämälle vahingollisiin ja himojamme ruokkiviin sisältöihin.
Nykyään on tavallista, että joudumme miettimään, millainen liitin puhelimemme laturissa tai tietokoneessamme on: Usb-A, Usb-C, VGA, HDMI jne. Pidämme tavallisena sitä, että olemme koko ajan yhteydessä johonkin, verkkoon tai sähköverkkoon.
Samaan aikaan länsimaisen ihmisen mielenmaisemassa on yhä enemmän levinnyt vakaumus, että ihminen voi olla maailmankatsomukseltaan neutraali, aivan kuin ihmisellä ei olisi minkäänlaista uskomusjärjestelmää. Tämä on uskomattoman typerää.
Uskonpuhdistaja Martti Lutherin mukaan ihminen on kuin ratsu, jonka selässä on aina joku, joko Pyhä Henki tai joku muu henki.
Vertauskuvallisesti ainoa turvallinen ”liittymä” meille ihmisille on I.N.R.I. Se on lyhenne Jeesuksen ristin päällä olleesta latinankielisestä tekstistä Jeesus nasaretilainen juutalaisten kuningas.
Jos emme tunnusta, että meidän maamme sivistyksen perusta, kirjakielemme, koululaitoksemme, yliopistomme, kansamme omatunto jne. perustuvat Raamattuun ja kristilliseen uskoon, petämme itseämme ja hämärrämme totuutta historiastamme.
Totuuden hämärtäminen näyttääkin olevan nykyään yleistä. Ilmestyskirjan luettelo lopun aikojen paheista sopii ikävän hyvin omaankin aikaamme. ”Murhatyöt” voidaan nähdä Ukrainan ja Lähi-idän tilanteissa ja myös oman maanosamme murheellisissa aborttiluvuissa, jotka ovat seurausta muun muassa kritiikittömästä seksuaalisen vapauden ihannoimisesta, jonka Ilmestyskirja mainitsee myös ”siveettömyytenä”. ”Taioistaan”-sana voidaan tulkita taikojen lisäksi myös erilaisten huumaavien aineiden käyttönä, joka kasvaa huolestuttavasti suomalaistenkin keskuudessa. ”Varastaminen” voidaan nähdä ahneutena, jolle mikään ei riitä, ja jopa tulevilta sukupolvelta varastamisena, kun ahne elämäntapamme pilaa heiltä elämän edellytyksiä esimerkiksi luonnon tuhoutumisena ja perherakenteen murtamisena.
Lopulta nämä kaikki paheet ovat vain oireita siitä, että meidän yhteytemme Luojaamme, Jeesukseen ja Pyhään Henkeen on heikko tai kokonaan poikki.
Entäpä jos kansakuntana ja maanosana alkaisimme taas kunnioittaa Jeesuksen seuraamista ja sen hedelmänä avioliittoa, raitista elämää ja yleensäkin elämän koskemattomuutta?
Tästä vapaudesta yhtenä pienenä esimerkkinä erään nuoren miehen kertomus: Hän tuli luokseni New Wine -kesätapahtumassa ja pyysi rukoilemaan pornoriippuvuutensa vuoksi. Sanoin rukouksessa jotain tähän tapaan: ”Katkaisen tuon riippuvuuden siteet nyt Jeesuksen nimessä, ja saat olla vapaa tästä eteenpäin!” En muista vuotta, milloin tuo tapahtui enkä myöskään sitä, kuinka monta vuotta tapahtumasta kului, mutta toisessa New Wine -kesätapahtumassa hän tuli kertomaan, että hän on ollut vapaa pornoriippuvuudesta siitä lähtien.
Mitäpä jos henkilökohtaisesti kääntyisit rukoillen Jeesuksen puoleen tätä lukiessasi ja sitoutuisit Jumalan tahtoon, niin kuin se on ilmaistuna kymmenessä käskyssä (2. Moos. 20), uskontunnustuksessa ja Isä meidän -rukouksessa (Matt. 6)?
Jeesukseen sitoutuminen uskossa, hänen tahtoonsa suostuminen silloinkin kun itse emme jaksa sitä noudattaa ja kaiken vääryytemme anteeksi pyytäminen liittää meidät ainoaan todelliseen vapauteen. Jeesuksen risti ja ylösnousemus ovat ikuisen elämän avaimet. Jeesuksen seuraaminen liittää meidät alkuperäiseen tarkoitukseemme.
Pelkkä kääntyminen elävän ja ylösnousseen Jeesuksen puoleen riittää. Hän haluaa vapauttaa meitä todelliseen vapauteen. Tervetuloa myös seurakunnan yhteyteen! Yksin ei kenenkään tarvitse jaksaa.
Vapaata itsenäisyyspäivää!
