”He ylistivät Jumalaa” (Apt. 2:47) todetaan jo alkuseurakunnasta. Jeesuskin ylisti: ”Silloin Pyhä Henki täytti Jeesuksen riemulla, ja hän sanoi: »Minä ylistän sinua, Isä… (Luuk. 10:21). Mielestäni tämä on hyvä määritelmä ylistyksestä: Kiitoksessa kiitämme Jumalaa siitä, mitä olemme häneltä saaneet, mutta ylistyksessä kiitämme Jumalaa siitä, mitä hän on. Vaikka meillä olisi rankka elämänvaihe eikä juurikaan kiittämistä, voimme silti ylistää Jeesusta siitä, että hän on lopulta synnin ja kuoleman voittaja. Pelkkä turvautuminen Jeesukseen antaa meille lahjaksi ikuisen elämän. Jos ymmärrämme tämän, meillä on ylistämisen aihetta.
Ylistämisen tapa ei ole tärkeää, mutta sen sisältö on. Uskontunnustuksen sanominen ääneen on yksi parhaista ylistyksistä. Siinä palautamme mieleemme tosiasiat hyvästä Jumalasta, jonka eteen me kaikki olemme matkalla.
Isä Jumala, näet elämäntilanteemme, ilomme ja surumme. Tapahtukoon sinun tahtosi tässä kaikessa. Me tahdomme ylistää sinua, joka lopulta olet koko ihmiskunnan ja luomakunnan Herra. Auta meitä luottamaan sinuun ja valtakuntasi tulemiseen, lopulliseen hyvän voittoon. Jeesuksen nimessä, aamen.
Sana-lehti 25-26/2019 20.6.2019
