Seinäjoella 10.4.2022 Törnävän kirkossa pidetyssä Ilta Lakeudelle -messussa Jukka laittoi ihmiset siunaamaan toisensa pareittain. Myöhemmin eli toukokuun 19. päivä Oulun piispan entinen eritysavustaja kertoi, että hänen tuttavansa oli ollut illassa alakuloisena ja väsyneenä. Hän oli ajatellut, ettei jaksa olla kenenkään parina ja että toivottavasti siunaus yltää häneenkin. Rukouksen aikana hän oli kokenut, että aivan kuin hänen käsivarttaan pitkin olisi virrannut vettä. Tilaisuuden jälkeen hänen ei tarvinnut enää pitää käsivarressaan tukea, jota hän oli pitkään käyttänyt.
***
Tikkakosken kirkossa 27.2.2022 sain kuulla eräältä henkilöltä, että moni syöpäkasvain oli kadonnut häneltä sen rukouksemme jälkeen, jonka rukoilimme yhdessä hänen terveytensä puolesta viimeksi, kun olin siellä saarnaamassa. Hänen kerrottuaan rukouksesta selityksenä syöpäkasvainten häviämiseen lääkäri oli sanonut: ”Niin se on!”
***
Yhteisöhautomon lähijaksolla Orivedellä 12.11.2021 tuli merkillinen rukousvastaus. Erään tilaisuuden vetäjä pyysi rukoilemaan oikealla puolella seisovan henkilön puolesta. Jukan mieleen tuli kuva, jonka hän kertoi miehelle. Kuva oli kaivinkoneesta, ja mies vastasi heti: ”Minulla on juuri sellainen.” Jukka lisäsi, että kuva on siitä erikoinen, että kauha on väärinpäin. Mies vastasi heti: ”Juuri niin se on minun koneessani. Olen turvehommissa.” Hän lähetti kuvan myöhemmin viestinä, ja kone juuri sellainen kuin millaisena Jukka sen näyssä näki. Jostain syytä Jumala halusi näyttää meille, että hän tietää tämänkin yksityiskohdan miehen elämästä.
***
Turussa 30.8.2020 kolme henkilöä tuli kiittämään aiemman Naantalin-Majatalon rukousseminaarista. He kertoivat, kuinka he kuuntelevassa rukouksessa olivat saaneet hyvin rakentavia kuvia toinen toiselleen. He tahtoivat kertoa, kuinka kiitollisia he olivat, kun he olivat tätä kautta löytäneet uuden ulottuvuuden Pyhän Hengen todellisuudesta.
***
Majatalo-illassa Seinäjoella 14.2.2020 monet tulivat kertomaan, kuinka kuuntelevan rukouksen yhteydessä toisilleen tuntemattomat ihmiset saivat rohkaisevia ja toistensa elämään osuvia sanoja yllättävillä tavoilla. Niistä yksi esimerkki: Illan päätteeksi eräs mies tuli kysymään minulta, voisiko hän vaihtaa muutaman sanan kanssani. Sitten hän kertoi, että kun illassa rukoiltiin pareittain, hiljaa kuunnellen, hänen mieleensä nousi sana ”poika”. Hän kuitenkin ajatteli, että se on vain hänen mielikuvitustaan, ja jätti sen sanomatta. Kun rukoushetki päättyi, hänen rukousparinaan ollut nainen pyysi, että hän saisi jättää rukousaiheeksi poikansa, josta hän on huolissaan. Silloin mies sanoi, että juuri se oli tullut hänen mieleensä, mutta hän ei ollut kehdannut sanoa sitä. Molemmat olivat tohkeissaan: nainen siitä, että Jumala oli puhunut hänen huolenaiheestaan toiselle, ja mies siitä, että hän kuuli Jumalaa oikein!
***
Tässä yksi esimerkki osuvista profetioista vastuunkantajaretriitissä: mieleeni nousi Mark. 6:31, kutsu lepäämiseen Herran kanssa, mikä oli kuulemma hyvin koskettava kiireisen työjakson jälkeen. Vielä tarkempi oli mieleeni tullut outo mielikuva polkupyörän takarenkaasta, joka nyki tuntuvasti pyörällä ajaessa. Osallistuja, jolle New Wine ja Pyhän Hengen armolahjat olivat uusia asioita, oli ihmeissään. Hän kertoi sairastuneensa pahasti ja joutuneensa olemaan levossa kuukausitolkulla. Rakas lenkkeily oli ollut pakko jättää, ja kun kuntoutus oli hieman edennyt, hän oli ottanut yhden perheen polkupyöristä ja alkanut tehdä pyörälenkkejä. Pyörässä oli kuitenkin ollut vikana rasittava takarenkaan nykiminen. Osallistujalle kävi selväksi, että armolahjojen antaja halusi näyttää hänelle, että hän tuntee hänen elämänsä.
***
Kyyjärven Kuunteleva rukous -tilaisuudessa 24.11.2019 minulle kerrottiin profetioita samoilla sanoilla kuin vuoden 1999 tammikuussa ensimmäisessä New Wine -retriitissäni. Hienoa tässä työssä on se, että saan itsekin virvoittua samalla kun saan auttaa muita armolahjojen käytössä.
***
Perjantaina 1.11.2019 sain puhelun, joka tuli Naantalissa lauantaina 26.10.2019 Majatalo-illassa olleelta mieheltä. Rukoilimme illassa mm. sairaiden puolesta. Pyysin rukousta haluavia nostamaan kätensä ja sitten muita ihmisiä menemään näiden kätensä nostaneiden luokse. Mies kertoi, kuinka hänen luokseen oli tullut noin 12–13-vuotias tyttö, joka oli laittanut kätensä hänen olkapäälleen. Mies kertoi rukoilleensa aivan toisen vaivan puolesta, mutta seuraavana aamuna hän huomasi, että vuoden kestäneet selkäkivut olivat hävinneet. Hän odotti muutaman päivän ajatellen, että ehkä kyse oli vain väliaikaisesta asiasta ja että ehkä hän oli vain istunut paremmassa asennossa tms. Nyt hän kuitenkin jo itsekin luotti siihen, että Jumala otti kivut pois.
***
Lapuan hiippakunnan johtamisen päivillä Seinäjoella 2019 kolme pappia tuli puhumaan rohkaisevista kokemuksista, jopa ihmeistä, kuuntelevan rukouksen yhteydessä. Yksi heistä kertoi, ettei hän ”näe” koskaan mitään hengellisesti, mutta kuuntelevassa rukouksessa hän oli rukoillut vieraan miehen ja naisen puolesta ja ”nähnyt” jopa heidän ammattinsa! Mies ja nainen olivat pyyhkineet kyyneleitään ja ihmetelleet, onko Jumala heistä näin kiinnostunut. Kiitin pappeja palautteesta ja totesin, ettei tämä nyt sitten ole aivan turhaa. ”Ei todellakaan! Tämä on mahtavaa! Älä missään tapauksessa lopeta!”
***
Raamattu- ja lähetyskurssilla 15.–16.12.2018 Virossa näytin, kuinka sairaiden puolesta voisi rukoilla. Mallikappaleeksi suostuneen koripalloilijan jalkaan, joka oli syövän vuoksi leikattu ja josta hermot olivat vaurioituneet leikkauksen yhteydessä, palasi tunto.
***
Yksi itseäni vahvasti kannustanut viesti tuli kahdelta pastoraalikurssiin osallistuneelta papilta. He tulivat erikseen luokseni piispan päivän aikana ja totesivat, etten missään tapauksessa saa lopettaa erilaisten rukoustapojen opettamista. Toinen heistä kertoi, ettei oikein aluksi tiennyt, mitä ajatella näistä rukoustyyleistä, niin vierailta ne tuntuivat. Nyt hän kertoi niiden muuttaneen koko hänen tapansa hoitaa papin työtä.
***
“Olin mukana majataloillassa Korpilahdella 31.3.2019. Pekka [Simojoki] pyysi ilmoittamaan, jos jotain paranemista tapahtuu. Olen sairastanut sepelvaltimotautia n. 30 vuotta ja verenpaineet ovat olleet lääkityksestä huolimatta korkeat eli reilusti yli normaaliarvojen. Tällä viikolla tajusin, että on jotain outoa koska paineet ovat laskeneet tasolle 116/71/52. Näin alhaisia lukemia ei ole ennen ollut. Kyse ei ole yhdestä mittauksesta vaan näin on ollut monta päivää peräkkäin. Ihmeellistä!”
***
”Kajaanissa rukousjakson sairaidenparannus osassa poikamme nosti kätensä, kun hänellä on paha ja kipeä ihottuma. En asiaa sen kummemmin enää ajatellut tai muistellut kunnes isä ihmetteli, ettei ole tarvinnut laittaa kortisonirasvaa pojalle. Ja muistin Kajaanin rukoukset: pikkuisen pojan hartaan pyynnön, ettei enää olisi kädet kipeänä. Totta tosiaan; matkan jälkeen ei ole kertaakaan laitettu minkäänlaista rasvaa, ei kortisonia eikä perusrasvaa, ja pojan ihottuma on kokonaan poissa!”
***
Olin Majatalo-illassa 9.9.2018 Temppeliaukion kirkossa Helsingissä yhdessä Pekka Simojoen, Ilkka Puhakan, Make Perttilä Bandin ja Lauluyhtye Saviastioiden kanssa. Saimme hienon palautteen: ”Anteeksi jos häiritsen työpäivääsi. Mutta tuntuu vain siltä, että pitää kertoa viime sunnuntain Majatalo-illan kokemuksesta. Iltahan oli todella mahtava. Etukäteen vähän mietin, että pystynkö istumaan koko kaksituntisen paikoillani. Kohta jo 10 vuotta sitten loukkasin häntäluuni talvisessa liukumäessä. Varsinkin puisilla kirkonpenkeillä istuminen on ollut todella hankalaa sen jälkeen. Muistin, että kirkossa on pehmustetut tuolit, joten lähdin Majatalo-iltaan toivoen, että kestän istumisen. – Muuten olisin kuin mato ongenkoukussa. Jossakin vaiheessa kehotit nousemaan heitä, joilla on jokin sairaus. Ajattelin, että vaikkei loukkaantunut häntäluuni olekaan sairaus, vaivaa se minua niin paljon, että sen puolesta kannattaa rukoilla. Lopun tiedätkin, rukoilit ja asia oli kannettu Hyvän Jumalan hoitoon. Vasta maanantaina tajusin että kipu on loppunut! Eikä sitä enää ole. Kiitos Hyvän Jumalan! Ja kiitos sinulle Jukka, että olet kuuliainen kutsullesi.”
***
Evankelistapäivien raamattuopetuksen yhteydessä 16.8.2017 sovelletun Isä meidän -rukouksen aikana laitettiin ryhmissä kädet yhden ihmisen päälle kerrallaan. Sauli Manninen kertoi 11.9. minulle puhelimessa, että hänelle tapahtui rukouksen aikana seuraavaa. Hänen selkänsä oli iskiaksen vuoksi kipeä. Hän kertoi olleensa paikalla särkylääkkeen voimalla, ja selän kierrot saivat hänet näkemään tähtiä kivun vuoksi. Kohdassa, jossa mainitsin, että jos joku sairastaa jne., hän tunsi lämmön selässään, vaikka hän ei odottanut mitään. Selässä ei ole ollut kipua sen jälkeen. Lihakset olivat olleet jäykkänä kivun jäljiltä muutaman päivän, mutta kipu oli poissa.
***
Savonlinnassa lauantaina 16.9.2018 mieleeni nousi kesken Majatalo-illan rukousosuuden kuva, jossa kirkon takaosan pylväiden lähellä oli mies, joka oli hyvin ahdistunut. Sanoin asian ääneen ja kerroin, että koen Jumalan tahtovan vapauttaa hänet tuosta ahdistuksesta. Kukaan ei reagoinut, joten ajattelin, että kyse oli omasta mielikuvituksestani. Maanantaina sain kuitenkin sähköpostin, jossa tuo mies ilmoittautui. Hän oli kuullut sanani ja tarkistanut vielä vierustoveriltaan, oliko hän kuullut oikein. Olemme pitäneet yhteyttä siitä lähtien, ja Jumala on vastannut ihmeellisellä tavalla useisiin seikkoihin ja ulkoisiin olosuhteisiin, jotka ahdistusta ovat aiheuttaneet. Tämä on tapahtunut ilman minkäänlaista ihmisten yrittämistä ko. asioiden suhteen.
***
Tapasin Virossa 16.12.2017 nuoren miehen, joka oli ollut aiemmin mukana vetämissäni tilaisuuksissa. Olin kuulemma jutellut hänelle kielilläpuhumisesta ja ”nähnyt” kuvan, että hän saa tuon lahjan. Olin antanut ohjeeksi, että hän voi laittaa jotain hengellistä musiikkia soimaan, mieluummin vieraskielistä, ja rukoilla, että Pyhä Henki antaisi tuon lahjan. (Tuo vieraskielinen musiikki siksi, että äidinkielellämme kontrolloimme niin ankarasti sitä, mitä suustamme tulee, että vaikka Pyhä Henki tahtoisi antaa kielilläpuhumisen lahjan, me jotenkin tulemme estäneeksi sen.) Nyt hän kertoi kaikille paikalla oleville, että näin oli myös tapahtunut.
***
Ennen rukousosuuttani Majatalo-illassa Jaanin kirkossa Tallinnassa 3.2.2018 mieleeni tuli kuva naisesta, jonka vasemmassa polvessa oli jokin ongelma. Kun sitten kysyin, onko jollakin vasen polvi kipeä, näin heti yhden käden nousevan. Rukoilimme sitten toistemme puolesta erilaisten syiden vuoksi, niin kuin yleensäkin illoissa teemme. Illan loputtua nainen tuli kysymään Pekka Simojoelta: ”Missä se poika on?” Pekka kysyi: ”Mikä poika?” ”Se, joka puhui siitä polvesta.” ”Ai Jukka? No, tuossahan se on.” Sitten nainen tuli näyttämään polveaan, joka oli kuulemma ollut aivan jäykkä ennen iltaa, mutta ”vaikka 87 vuotta on mittarissa, niin nyt jalka nousee näin hyvin”! Ikä oli hyvä selitys sille, miksi minä vaikutin ”pojalta”! Samassa illassa eräs toinen tuli uskoon, niin kuin yleensä aina Majatalo-illoissa tapahtuu monille, ja paikalliset seurakuntalaiset lupasivat huolehtia hänen seurakuntayhteydestään.
***
Majatalo-kiertueelta helmikuun alusta 2017 yksi pieni välähdys rukouksesta: Rumpalimme pyysi rukousta, koska olo oli surkea ja illan viimeisten laulujen aikana häntä oli pelottanut, jaksaako hän soittaa loppuun asti alkavan flunssan vuoksi. Rukoilimme, ja seuraavana aamuna hän kertoi sairauden oireiden hävinneen.
***
Toukokuun 2017 matka Luterilaisen maailmanliiton yleiskokoukseen Namibiaan oli monipuolinen kokemus. Sain kokea merkillistä johdatusta kokouksen aikana. Tavoitteenani oli tavata Etelä-Afrikan ja Intian luterilaisten kirkkojen edustajia neuvotellakseni heidän kanssaan mahdollisesta kumppanuussopimuksesta. Samoin olin rukoillut, että tapaisin Etiopian kirkon edustajia, sillä halusin kuulla tuon nopeimmin kasvavan kirkon kuulumisia ja saada ehkä hengellistä rohkaisua. Ensimmäinen kokouspäivä alkoi jumalanpalveluksella. Viereeni tuli ”sattumalta” juuri sen intialaisen kirkon edustaja, joka minun piti tavata. Samalla tavalla tapasin jo ensimmäisenä päivänä kaikki viisi kirkon edustajaa, jotka halusinkin tavata, etsimättä heitä millään tavalla. Huomasin yhä uudestaan seisovani juuri oikean henkilön vieressä. Kun paikalla oli noin 800 edustajaa, on merkillistä, kuinka osuin aina oikeisiin paikkoihin.
***
Majatalo-kiertueelta 5.–7.2.2016 saimme sähköpostissa seuraavan palautteen: ”Majatalo-illan lopussa rukoiltiin sairaiden puolesta. Vasta seuraavana aamuna töihin mennessä ja töissä ollessani ihmettelin oloani. Oli kevyt ja vapaa olla, mikään asia ei ahdistanut. Totesin, että Jumala kuuli kuitenkin sydämeni huokauksen epätoivon hetkellä, eikä minun tarvinnutkaan alistua uudestaan masennuksen valtaan. Tänä päivänä voin vain kiittää Jumalaa siitä sisäisestä ilosta ja vapaudesta, jonka olen saanut Häneltä.”
***
Vuonna 2015 Seurakuntatyön johtamisen päivillä, jossa ovat koolla hiippakunnan kirkkoherrat, johtavat kappalaiset ja talouspäälliköt, eräs pappi kertoi, kuinka hänen kipeä ranteensa oli parantunut, kun rukoilin sen puolesta toukokuussa.
***
Majatalo-illassa Siilinjärvellä 26. syyskuuta 2015 eräs nainen kertoi Pekka Simojoelle tulleensa pari vuotta aiemmin Kuopiossa Majatalo-iltaamme keppien varassa. Murtunut jalkapöytä ei ollut luutunut kuukausien odottelusta huolimatta, ja otettuaan kuvat kirurgi oli ilmoittanut, että jalka on leikattava. Illassa oli rukoiltu tapamme mukaan myös sairaiden puolesta, ja seuraavana päivänä nainen oli todennut, että jalka tuntuu paremmalta. Hän otti yhteyttä sairaalaan pyytäen uutta kuvausta, mutta sitä ei nähty tarpeelliseksi, kun edelliset kuvat olivat aivan tuoreet. Naiselle annettiin kuitenkin kirurgin puhelinnumero, jotta hän voisi soittaa tälle itse. Kirurgi oli todennut saman kuin muutkin: kuvat olivat tuoreita, joten uusiin ei ollut tarvetta. Naisen pyytäessä hän kuitenkin kirjoitti lähetteen kuvauksiin. Kuvat saatuaan kirurgi oli soittanut naiselle ja kertonut, että ei ymmärrä tapahtunutta. Leikkaus peruttiin, sillä sille ei ollut enää tarvetta.
***
Johtajaretriitissä 5.–7. lokakuuta 2015 sain roppakaupalla rohkaisua. Eräs osallistujista kertoi käyneensä 16 vuotta sitten yhdessä tilaisuudessa, jossa olin ollut vetäjänä. Olin kuulemma rukoillut hänen puolestaan, ja hän oli tullut uskoon. Toisen osallistujan puolesta rukoillessani mieleeni tuli kuva kielilläpuhumisesta. Kysyin häneltä, puhuuko hän kielillä tai onko asia edes tuttu hänelle. Hän kertoi, että asia on tuttu mutta että hänellä ei ole kielilläpuhumisen lahjaa. Rohkaisin häntä odottamaan tuota lahjaa ja kerroin, että hän voisi saada sen esimerkiksi seuraavana yönä tai hän voisi kokeilla vaikkapa hyräillä kotona jonkin hengellisen laulun mukana. Oma liiallinen kontrolli voi silloin väistyä ja ehkä lahjan voi ottaa vastaan helpommin. Osallistuja kertoi myöhemmin retriitissä, että samalla kun käännyin lähteäkseni rukoilemaan jonkun toisen puolesta, hän alkoi puhua kielillä. Hänen kämppäkaverinsa sanoikin hänen jutelleen uudella kielellään loppuretriitin ajan.
***
Majatalo-ilta Pyhäjärvellä 1. marraskuuta 2015 alkoi puhuttelevasti, kun Tapio Laakso, joka oli minua vastassa seurakuntatalon eteisessä, kertoi olevansa seisomapotilas selkänsä vuoksi. Kysyin, onko selän puolesta rukoiltu, ja vastaus oli kieltävä. Rukoilimme, ja yllätyksekseen Tapio pystyi istumaan koko illan ja taivuttamaan käsiä lattiaan illan päätteeksi.
***
Armolahjakoulutuksen lopussa Jyväskylän Vapaakirkolla 21.2.2015 mieleemme tuli tiedon sana rintakivuista tms. ongelmasta rinnan alueella. Kukaan ei pyytäessämme tullut esiin ja ajattelimme, että ehkä kyse oli vain omasta mielikuvituksestamme. Tilaisuuden jälkeen kuitenkin eräs mies tuli rukoiltavaksi tämän sanan vuoksi. Hän kärsi rytmihäiriöistä niin pahasti, ettei hän voinut käydä lenkillä, ja niiden vuoksi hänellä oli voimakas kuolemanpelko. Tämä Markku-niminen mies tuli toiseen tilaisuuteen 28.4. varta vasten kertomaan parantuneensa noista sydänvaivoista. Sydänvaivat olivat helpottaneet ja kuolemanpelko hävinnyt. Hän kertoi tekevänsä nyt pitkiä lenkkejä ja antoi luvan myös tämän kertomiseen.
***
Yksi kuuntelevaan rukoukseen osallistunut ihminen tuli omien sanojensa mukaan uskoon koettuaan hänelle sanotut sanat niin osuviksi, ettei sellainen ole mahdollista muuta kuin Jumalalle. Tämän talvikauden (2015) aikana muutamat ovat tulleet kertomaan tulleensa uskoon. Heitä on ollut useampia kuin kertaakaan aiemmin ollessani hiippakuntasihteerinä. Tämä on hyvin rohkaisevaa! Myös muu säännöllinen palaute tiedon sanojen osuvuudesta on tärkeää.
***
Teologisella instituutilla 15.12.2014 pidetty tilaisuus tuntui toimivan hyvin. Kuuntelevan rukouksen aikana mieleeni nousi kuva perhosen siivistä, kun ne aukenevat hitaasti kotelovaiheen jälkeen. Koin, että jonkun elämässä on tullut ikään kuin aika saada siivet Jumalan valtakunnassa. Koin sen olevan erityisesti eräälle rukousryhmälle ja kerroin sen. En maininnut, että koin sen olevan nimenomaan ryhmän yhdelle miehelle, mutta hän kertoi saman tien nähneensä mielessään myös kuvan perhosen avautuvista siivistä! Saimme mieleemme saman kuvan, mikä on puhuttelevaa.
***
Viimsin kirkkopäivillä Virossa 9.–14.9.2014 eräänä iltana mieleeni nousi rukouksen yhteydessä muutama tiedon sana, joista yksi oli golf. En tunne hyvin Viron kristillisyyttä, mutta ajattelin, että tämän mielikuvan täytyy olla jotenkin pielessä, sillä golf ei pelinä ole kovin yleinen edes Suomen seurakuntaväen piirissä. Sanoin kuitenkin asian muiden tiedon sanojen yhteydessä. Kukaan ei tullut kertomaan, että asia olisi koskettanut. Seuraavana päivänä luokseni tuli kuulemma hyvin tunnettu europarlamentaarikko vaimoineen ja kertoi, että he olivat olleet paikalla edellisenäkin iltana ja että golf oli heidän mielestään tarkoittanut heitä. Hölmö yksityiskohta sinänsä, mutta minulle se oli taas vahvistus sanojen osuvuudesta.
***
Wycliffe Raamatunkääntäjien kesätapahtumassa Bergvikissä 9.8.2014 ryhmässäni ollut mies kertoi minulle selkeän vastauksen rukoukseen, jota olin rukoillut koko menomatkan. Hänkään ei kuulemma ”koskaan kuule Jumalan sanoja”, mutta kertoi minulle liian tarkan vastauksen, jotta se voisi olla sattuma.
***
Rukoustapahtumassa Ryttylässä 12.4.2014 tapahtui taas rohkaiseva asia. Opetin kanavassa kuuntelevasta rukouksesta ja kerroin eräänä esimerkkinä tarkoista tiedon sanoista sen, että joskus mieleen saattaa nousta tuntemattoman henkilön nimi. Osallistuin erääseen ryhmään ja mieleeni tuli erään ihmisen puolesta rukoillessa nimi Debora. Kerroin tuon nimen ja siihen mielessäni liittyvät raamatunkohdat ja ajatukset. Tuo henkilö sanoi, että se on hänen nimensä ja että sanoin samat asiat, joiden perusteella hänen vanhempansa olivat päättäneet antaa hänelle tuon nimen. Sekä minulle että hänelle tuo hetki oli tärkeä, niin kuin voitte kuvitella. Ilman Jumalan Hengen työtä tällainen olisi ihmiselle mahdotonta.
***
Jyväskylän Vapaaseurakunnan nuorten ja nuorten aikuisten Urban Light -illassa 15.5.2014 rukoilimme toistemme puolesta erityisesti parantumista. Yksi tyttö kertoi julkisesti illan päätteeksi päässeensä voimakkaista lihaskivuista saman tien.
***
Saksalaisten papiksi opiskelevien ryhmä oli hiippakunnan vieraana 22.–26.5.2014. Toimin ryhmän isäntänä ja tutustuimme hiippakuntaan ja useisiin seurakuntiin ja olimme mukana myös pappisvihkimyksessä. Rukoilin ryhmän puolesta etukäteen ja näin mielessäni naispuolisen hahmon. Oli merkillistä sitten tavata henkilö, joka sopi tuohon näkemääni kuvaan. Mietin, pitäisikö tämä sanoa hänelle, ja rukoilin asian puolesta. Sitten lauantaina 24.5. istuin Ähtärin Honkiniemessä yksin ulkona juttelemassa Kirsin kanssa puhelimessa, kun tuo henkilö käveli luokseni yksin. Uskaltauduin kertomaan asian hänelle, ja seuraavana päivänä hän tuli pyytämään rukousta erään aiheen puolesta. Saman ryhmän kanssa vierailimme Seinäjoen seurakunnan Tuomasmessussa, ja siellä kuulimme todistuspuheenvuorossa, kuinka puhuja oli saanut Jumalalta näyn. Paluumatkalla autossa vieressäni istunut kaveri totesi, ettei hän ollut ikinä kuullut kirkossa mitään vastaavaa, ja harmitteli, kun nykyään tällaista tapahtuu niin harvoin. Kerroin hänelle omasta tavastani rukoilla ja näyistä, joita Jumala tuntuu antavan aina, kun on tarpeen. Illan päätteeksi kokeilimme kuuntelevaa rukousta ryhmissä. Kaikki kokivat ainakin osan niistä sanoista, mitä heille sanottiin, osuviksi, jotkut käsittämättömän tarkoiksi. Oli mm. upeaa kuulla, kuinka kaksi henkilöä kertoi saaneensa saman kuvan mieleensä yhtä aikaa. Toinen heistä oli juttukaverini autosta. Oletan, että monen käsitys Jumalan läsnäolosta mullistui. Jeesuksen opetukset ovat edelleen totta, ja hän haluaa auttaa ihmisiä läheiseen suhteeseen kanssaan, ei vain asioiden opilliseen hahmottamiseen.
***
Helmikuun 24. päivä 2014 sain sähköpostin tutulta, jonka perheen kouluikäinen oli kärsinyt vajaan vuoden vatsan alueen kivuista. Asiaa oli yritetty turhaan parantaa mm. umpisuolileikkauksella, ruokavalioilla ja levolla. Urheiluharrastukset olivat jääneet väliin ja mieli oli maassa. Tutkimuksia oli tehty valtavasti, vastaanotoilla ja osastolla. Rukoiltukin oli paljon, mutta asia ei ollut ratkennut. Vastasin viestiin ja rukoilin lyhyesti asian puolesta. Seuraavana päivänä sain viestin, jossa tuttuni kertoi heränneensä yöllä ajatukseen, että pitää mennä tietyn lääkärin luokse. Käynti onnistuikin seuraavana päivänä, ja lääkäri fysiatrina löysi heti syyn, jota muut eivät olleet ymmärtäneet. Perhe on omien sanojensa mukaan kiitollinen ja helpottunut. On merkillistä, miksi tuo lääkärin nimi tuli mieleen vasta yhteisen rukouksen jälkeen. Taas tulee mieleen elämämme ikään kuin jatkuvana taisteluna Jumalan tahdosta pois vääristyneen todellisuuden keskellä, jossa seurakunnalla ja sen yhteisellä rukouksella on erityinen merkitys.
***
Majatalo-ilta Kuopion kirkkopäivillä 18.5.2013 sai parhaan palautteen, minkä olen kuullut. Palautteen antajina olivat nimittäin kolme etiopialaista vierasta. Etiopian Mekane Yesus -kirkko on maailman nopeimmin kasvava ja kohta myös suurin luterilainen kirkko. Käydessäni Etiopiassa minuun teki suuren vaikutuksen paikallisten kristittyjen sitoutuminen Raamattuun ja Jeesuksen esimerkin mukaan elämiseen. Mekane Yesus -kirkon ihmisiä voi pitää todella asiantuntijoina hengellisen herätyksen suhteen, ja siksi heidän palautteensa merkitsee paljon. He olivat innoissaan siitä, mitä kokivat Majatalo-illassa. Siellä muun muassa moni ilmaisi halunsa lähteä Jeesuksen seuraajaksi ja erään lähetystyöntekijän nukkumista haitannut kipeä olkapää parani rukoushetkessä niin, että hän kertoi myöhemmin nukkuvansa hyvin.
***
Lähetyssihteerien ja teologien tapaamisessa Palokan kirkossa 19.8.2013 eräs kirkkoherra kysyi, emmekö laulaisi tilaisuuden lopuksi suomalaisen virren. Mieleeni välähti aivan kuin tiedon sanoina, että paikalla olijat ehdottavat piispa Gullen mielivirttä Ylitse kaikkien rajojen. Sanoin Gullelle, että katsotaan, ehdottavatko he hänen mielivirttään. Gulle kuiskasi mielivirtensä piispa Peuralle, joka kysyi hiljaa, pitäisikö sitä ehdottaa. Totesin, että odotetaan, että muut ehdottavat sitä. Ensimmäinen ja ainoa ehdotus oli juuri se virsi. Gullen kanssa totesimme, että Jumala tahtoo näyttää olevansa kanssamme.
***
Uudistuksen lähteille -viikonloppu Kalajoella 12.–14.4.2013 keräsi kristillisen opiston täyteen väkeä. Saimme kuulla mm. vuosia kestäneen masennuksen väistyneen lapsiperheen äidin elämästä, kun olimme rukoilleet hänen puolestaan tammikuussa Heinäkallion tapahtumassa. Ilo ja eteenpäin suuntautuminen olivat palanneet. ”Jeesus paransi minut” on pysäyttävää kuultavaa.
***
Matkalla Järvenpäähän New Wine -koulutukseen Jumalan äänen kuulemisesta 2013 mieleeni tuli ajatus naisesta, jolla on tietynlainen ja -värinen neuletakki päällä ja joka istuu salin tietyssä osassa. Kerroin tämän Kirsille jo autossa. Tuon ajatuksen mukaan nainen saisi kuulla Jumalan ääntä ja kokea Jumalan johdatusta, eikä hänen tarvitsisi käyttäytyä oudosti tai erityisen ”uskovaisesti”. Tämä osoittautui hyvin osuvaksi. Juuri siinä kohti salia istui nainen juuri oikeanvärinen neuletakki päällä. Hän tuli myöhemmin kertomaan, että hänelle ovat muutkin tulleet sanomaan ihan samaa ja arvelleet, että hänellä on armolahja lähestyä lempeällä tavalla niitä, jotka eivät usko.
***
Muutama viikko sitten kuulin eräältä papilta, että hän parantui Haminan Lähetysjuhlien Majatalo-illassamme 2012. Hänen viisivuotiaana polkupyörän pinnojen välissä haljenneet (!) ja tämän vuoksi leikatut nilkkansa parantuivat tuossa illassa. Tai paremminkin hän huomasi tuon illan jälkeen, että jalat ovat kunnossa. Armeija oli jäänyt jalkojen takia aikoinaan kesken. Pitemmät tai nopeammat kävelyt eivät olleet olleet mahdollisia viiltävän kivun vuoksi, puhumattakaan juoksemisesta. Kesän ajan hän on juossut 5–7 kilometrin lenkkejä joka toinen päivä. Kävin hänen kanssaan lenkillä, ja hän vain totesi, että hänen elämänsä on muuttunut.
***
Sunnuntaina 26.8.2012 Seinäjoella laitoin raamattuopetuksen päätteeksi väkeä rukoilemaan hiljaa ja siunasimme toisemme pareittain. Illan juontaja meni päättämään iltaa mikrofonin taakse ja sanoi hölmistyneenä, että tässä taisi tapahtua ihme. Hän oli vaivoin päässyt kävelemään tullessaan iltaan. Perjantain lääkärikäynti ei ollut auttanut, eivät kovat särkylääkkeetkään. Hänen noustessaan tuolilta loppujuontoon vasen jalka olikin toiminut hyvin. Illan jälkeen vielä juttelimme, ja hän totesi jalkaa kokeillessaan, että oireet ovat poissa.
***
