Näin kiusaaja käytännössä nälvi Jeesusta silloin, kun hänen piti aloittaa julkinen toimintansa. ”Silloin kiusaaja tuli hänen luokseen ja sanoi hänelle: ’Jos kerran olet Jumalan Poika…’” (Matt. 4:3).
Jeesuksen turvana oli hänen juuri kuulemansa Isän Jumalan sanat: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt” (Matt. 3:17).
Me voimme kokea samanlaista painetta. Kuka luulet olevasi, kun kehtaat rukoilla?
Voimme käyttää Raamattua, Jeesuksen tavoin, kun perustelemme omaa olemustamme: “Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme” (1. Joh. 3:1).
En luule itsestäni mitään, mutta Jeesuksen ansiosta, uskon kautta Häneen, voin sanoa olevani Jumalan lapsi.
Vetoan Jeesuksen ansioon ja nimeen, kun rukoilen: ”Minä menen Isän luo, ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa” (Joh. 14:12, 13).
En vain luule, vaan “tiedän, keneen uskon” (2. Tim. 1:12).
Isä Jumala, kiitos, että voimme aloittaa uuden vuoden Jeesuksen nimeen turvautuen! Näet rukouspyyntömme, joihin emme pyydä vastausta omiin ansioihimme, vaan Jeesuksen täydellisyyteen vedoten. Vastaa meille! Siunaa alkanut vuotemme läsnäolollasi. Jeesuksen nimessä, aamen.
Sana 1/2024 11.1.2024
