Jumala on raivannut tien luoksemme. Vanhan liiton profeetoista viimeinen, Johannes Kastaja, oli ”ääni, joka huutaa autiomaassa: ’Tasoittakaa Herralle tie!’” (Joh. 1:23). Jo ennen tätä Jumala oli luvannut Marialle: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi” (Luuk. 1:35). Jumala pystyi tulemaan ihmiseksi, yhdeksi meistä! Raamattu lupaa vielä: ”Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilven päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan” (Luuk. 21:27). Tulevaisuuskin on siis Jeesuksen, ei tämän maailman tuhovoimien. Avain ja voima elämään ja rukoukseen on Jeesuksen läsnäolo, nyt ja aina. Se alkoi ensimmäisenä jouluna ja sitä ei voi estää kukaan: ”Hänelle annetaan nimeksi Immanuel – se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme” (Matt. 1:23).

Jeesus, kiitos tienraivaajista, Johannes Kastajasta ja Mariasta! Anna myös joulun raivata tietä sydämeemme, niin että saisit olla läsnä kaikessa, mitä elämässämme on. Rukoilemme niiden puolesta, jotka eri syistä eivät koe rauhaa ja hyvää tahtoa. Sinun lopullista kuninkuuttasi odottaen, Jeesus, aamen.

Sana-lehti 51-52/2019 19.12.2019