Me kaipaamme vaihtelua. Kyllästymme, jos joudumme toistamaan samaa asiaa samalla tavalla jatkuvasti. Siksi on hyvä, että rukouksessakin on eri vaiheita. Käytän itse usein rukoustapaa, joka alkaa palvonnalla: olen hiljaa ja luotan Jumalan lupaukseen, että hän on kanssamme. Toiseksi ylistän Jumalaa eli kiitän häntä siitä, kuka hän on ja mitä hän on tehnyt puolestamme. Kolmanneksi kiitän Jumalaa siitä, mitä olen itse häneltä saanut. Neljänneksi rukoilen muiden ihmisten asioiden puolesta. Vasta viidenneksi päästän itseni rukoilemaan omien tarpeideni puolesta. Usein tuossa vaiheessa olen jo edellisten vaiheiden jälkeen niin kiitollinen, että omat ongelmat tuntuvat aika pieniltä. Sitten toistan saman toisin päin: kiitän, ylistän ja palvon. Tämä tapa on auttanut minua muistamaan, kuinka hyvää Jumalaa rukoilen, ja pitänyt kyllästymistä loitolla.
Isä, kiitos, että olet kanssamme. Kiitos, Jeesus, kaikesta, mitä olet tehnyt puolestamme. Kiitos siitä hyvästä, mitä olet antanut minulle. Auta heitä, jotka kaipaavat apuasi, ja myös minua. Ylistämme sinua, Isämme, ja kiitämme sinua Pyhän Hengen läsnäolosta! Jeesuksen nimessä, aamen.
Sana-lehti 30-31/2019 25.7.2019 Julkaistu otsikolla “Näin rukoilet kyllästymättä”
