”Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siellä on vapaus. Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen” (2. Kor. 3:17, 18). Rukous on aidoimmillaan kuin kuu suhteessa aurinkoon: rukoilija tahtoo paistatella Jumalan hyvyydessä ja hänen rukouksensa on heijastusta siitä. Jos koet rukouksen pakkona tai pelkäät, että Jumala ei hyväksy sinua, jos et rukoile riittävästi tai oikein, niin keskity evankeliumiin Jeesuksesta. Hän on suorittanut täydellisellä elämällään, ristillään ja ylösnousemuksellaan kaiken pakollisen, mitä vaaditaan pelastukseen. Hän on pyhä ja hyvä, hän on evankeliumi. Hänen hyvyydestään me elämme. Siitä syntyy myös rukous, joka on kiitollisuuden osoitusta Jumalalle silloinkin, kun rukoilemme hädän keskellä.
Jeesus, aurinkomme, paista meihin hyvyyttäsi, että juttelisimme sinulle kaikesta niin kuin lapset isälleen. Pyhä Henki, muuta sydäntämme, että olisimme aina kiitollisia taivaallista Isäämme kohtaan. Vastaa pyyntöihimme voidaksemme huomata, että pidät meistä huolta. Jeesuksen nimessä, aamen.
Sana-lehti 35/2018 30.8.2018