Kategoria: Ajatuksia (Sivu 2 / 9)

Saako rukous olla iloista?

22.4.2021 / Jukka Jämsén

Jeesus toteaa: ”Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen” (Matt. 5:4). He ovat kadehdittavan onnellisia, siunattuja. Pitäisikö rukoilijan siis olla vakava ja iloton?

Onneksi tätä toteamusta ovat tasapainottamassa Raamatun useat rohkaisut iloitsemiseen ja ylistämiseen, johon luvataan voimaksi Pyhän Hengen läsnäolo, esimerkiksi: ”Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne. Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle ja kiittäkää aina ja kaikesta Jumalaa, Isää, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä” (Ef. 5:18-20).

On hyvä käsitellä rehellisesti omat pettymykset ja murheet, mutta saamme myös iloita. Molempia tarvitaan. Meidän ei tarvitse saada itseämme johonkin mielentilaan voidaksemme rukoilla, puhumattakaan siitä, että yrittäisimme teeskennellä olevamme jotain muuta kuin olemme. Jumala tuntee meidät kuitenkin läpikotaisin. Tärkeintä on tulla Jeesuksen luo.

Jeesus, ota käsiisi meidän rukouspyyntömme ja auta meitä! Näet, mitä murehdimme. Anna meille aikaa lepoon ja kärsivällisyyttä vaikeiden asioiden käsittelemiseen. Pyydämme samalla sinun läsnäoloasi ja iloasi kaikkeen. Nimessäsi, Jeesus, aamen.

Sana-lehti 8/2021 22.4.2021

Toimivat rakenteet

6.2.2021 / Jukka Jämsén

Esittelin aiemmin Christian A. Schwarzin luettelemat kahdeksan eri tekijää, joiden hän on todennut tutkimuksensa perusteella olevan oleellisia seurakunnan kehitykselle (Christian A. Schwarz, Seurakunnan luontainen kehitys).

Valtuuttava johtajuus
Lahjoihin perustuva palvelutehtävä
Intohimoinen hengellisyys
Toimivat rakenteet
Innoittava jumalanpalvelus
Kokonaisvaltaiset pienryhmät
Tarveperusteinen evankeliointi
Rakkaudelliset ihmissuhteet

Käsittelen niistä lähemmin nyt neljättä, toimivia rakenteita.

Yksi tutkimuksessa ilmennyt laatutekijä, joka kasvavissa seurakunnissa on kehittyneempi kuin niissä, jotka eivät kasva, on toimivat rakenteet. Hengellistäjät kyseenalaistavat rakenteiden merkityksen, koska he pitävät niitä epähengellisinä. Teknokraatit puolestaan pitävät rakenteita helposti seurakunnan syvimpänä olemuksena. Tutkimuksen mukaan traditionalisteilla on erittäin kielteinen suhde seurakunnan kasvun ja laadun merkityksen tunnustamiseen. (Jukan huomautus: traditio on kristityille myönteinen, elävää uskoa eteenpäin välittävä asia. Traditionalismi on puolestaan takertumista muotoihin ja sisällön hylkäämistä. ”Traditio on jo kuolleiden elävää uskoa, traditionalismi on vielä elävien kuollutta uskoa” (Jaroslav Pelikan).), Schwarzin mukaan jatkuva rakenteiden arviointi ja valmius niiden muuttamiseen (kuten lannistavat johtajuusrakenteet, hankalat jumalanpalvelusajat, turhauttavat taloudelliset menettelytavat jne.) on tärkeää seurakunnan hyvinvoinnille. Tulkitsen tätä niin, että rakenne ei voi synnyttää elämää, sillä se on Jumalan tehtävä. Elämä synnyttää kuitenkin aina jonkinlaisen rakenteen, jonka olisi hyvä olla sellainen, joka antaa uudelle elämälle tilaa. Erityisen tärkeä piirre tässä on johtaminen, joka kehittää muita johtajia ja edistää palvelutehtävien moninkertaistumista. Samoin kuin Jumala on antanut luoduille olennoille elämän ja muodon, samoin käy, kun Jumala synnyttää elämää seurakunnassa Pyhän Henkensä kautta.

Schwarz vertaa siis näitä kahdeksaa tekijää tynnyriin, jossa on pystylaudat. Tynnyrin lyhin lauta ratkaisee sen, kuinka paljon tynnyrissä pysyy nestettä. Jos tahdomme, että seurakunta voi hyvin ja tavoittaa myös sen ulkopuolisia ihmisiä, on syytä pyrkiä kaikkien tekijöiden tasapainoon.

Mikä voisi estää rukousta?

21.1.2021 / Jukka Jämsén

Jeesus toteaa: ”Totisesti, ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan” (Matt. 18:3). Monessa muussakin kohdassa Jeesus kertoo, että lapsenkaltaisuus on tavoiteltavaa. Yksi mahdollisuus hahmottaa sitä on sen vastakohtana usein koettu kyynisyys, jota voi kuvata sanoilla ivallisuus, kaiken hyvyyden vähättely, välinpitämättömyys ja herkkyyden puute. Se on mielestäni vakava rukouksen este.

Koetko, että sinulla on kyynisiä piirteitä, että et jaksa luottaa Jumalan hyvyyteen tai oikeastaan mihinkään hyvyyteen? Tässä sinulle ja minulle on Jeesuksen sanoissa iloinen uutinen: kyynisyydestä saa kääntyä pois! Pyydä Jeesukselta itsellesi Jumalan lapsen asennetta ja sydäntä. ”Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta” (Jaak. 1:5). ”Kaikki ne, jotka Isä minulle antaa, tulevat minun luokseni, ja sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois” (Joh. 6:37).

Jeesus, kiitos, että saamme olla kanssasi Jumalan lapsia! Rukoilemme lähetettyjen rukousaiheiden puolesta. Näet, kuinka elämä uhkaa kovettaa sydämemme. Pehmennä mieltämme, ettemme lakkaisi luottamasta sinun ja Isäsi rakkauteen. Nimessäsi, aamen.

Sana-lehti 2/2021 21.1.2021

Miksi rukousvastauksia olisi hyvä laittaa muistiin?

19.11.2020 / Jukka Jämsén

Mikään kirja ei ole vaikuttanut historiaan niin paljon kuin Raamattu. Se on täynnä kertomuksia, joista suurin on Jeesuksen kertomus. Kirkon historia on taas kertomusta siitä, kuinka meidän todellisuutemme saa mielekkyytensä hänen todellisuudestaan. Usein mielen valtaa alakulo, kun elämässä ei näytä tapahtuvan mitään. Ehkä juuri siksi Raamattu kehottaa: ”Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt” (Ps. 103:2). Kannattaa kirjoittaa muistiin ne asiat, jotka olen kokenut rukousvastauksina Jumalalta, ja muistella niitä, erityisesti yhdessä muiden kanssa! Se johtaa usein evankeliumin leviämiseen, sillä kun muut kuulevat, kuinka minun elämäni pieni kertomus liittyy Jeesuksen elämän suureen kertomukseen, he rohkaistuvat. Heidänkin kertomuksensa voi liittyä Jeesuksen kertomukseen! Esimerkkinä tästä on Paavalin kääntyminen, joka kerrotaan kolme kertaa ja jonka avulla Paavali toivoi kuulijoidensa tulevan sellaiseksi kuin hän on: Jeesuksen seuraajaksi (Apt. 26:29).

Isä, kiitos Raamatusta! Kiitos, että saamme odottaa Jeesuksen paluuta! Anna Pyhän Henkesi synnyttää meissä uskoa häneen ja vahvistaa sitä. Anna meidän nähdä, kuinka sinä autat meitä ongelmissamme. Jeesus, kiitos siitä, että sinun seurassasi minulla ja koko maailmalla on onnellinen loppu. Aamen.

Sana-lehti 47/2020 19.11.2020

Miten armolahjat auttavat rukouksessa?

15.10.2020 / Jukka Jämsén

Raamattu kehottaa tavoittelemaan innokkaasti armolahjoja (1. Kor. 14:1). Liittyvätkö ne jotenkin rukoilemiseen? Seurakunnalle armosta annettuja Pyhän Hengen lahjoja on monenlaisia. Ainakin sairaiden parantuminen ja muutkin ihmeet liittyvät rukoukseen (Apt. 2:42, 43; Jaak. 5:14, 15). Niillekin, jotka armolahjat tuntuvat vieraammilta, voi olla tuttua se, kun mieleen on tullut joku henkilö ja ajatus, että hänelle pitäisi soittaa. Kun tuo henkilö sitten toteaa, että ”soititpas hyvään aikaan”, voimme aavistella tilanteessa Hengen johdatusta. Majatalo-illassa eräs mies sai mieleensä sanan ”poika”, mutta ei kehdannut sanoa sitä naiselle, joka oli hänen rukousparinsa. Rukoushetken päätteeksi nainen halusi jättää rukousaiheeksi poikansa, josta hän oli huolissaan. Silloin mies tajusi, että Henki oli johdattanut hänen rukoustaan. Samoin nainen iloitsi, että Jumala tietää hänen huolensa jo ennen rukousta. Tämä on esimerkki profetian lahjasta, joka auttaa rukousta ja lohduttaa muita (1. Kor. 14:3).

Isä, kiitos, että lähetit Hengen lahjoineen avuksemme. Kiitos, Pyhä Henki, että opetat meitä tuntemaan Jeesuksen yhä syvemmin. Jeesus, kiitos suurimmasta lahjasta, kuolemastasi ja ylösnousemuksestasi! Ole kanssamme ongelmissamme ja auta meitä! Anna lahjojasi, joilla voimme auttaa toisiamme. Aamen.

Sana-lehti 42/2020 15.10.2020

Intohimoinen hengellisyys

24.9.2020 / Jukka Jämsén

Valtuuttava johtajuus
Lahjoihin perustuva palvelutehtävä
Intohimoinen hengellisyys
Toimivat rakenteet
Innoittava jumalanpalvelus
Kokonaisvaltaiset pienryhmät
Tarveperusteinen evankeliointi
Rakkaudelliset ihmissuhteet

Käsittelen niistä lähemmin nyt kolmatta, intohimoista hengellisyyttä

Schwarzin mukaan seurakuntakehitys ei riipu hengellisistä suuntauksista tai erityisistä hengellisistä harjoituksista, kuten karismaattisuus tai ei-karismaattisuus, liturgiset rukoukset tai ”hengellinen sodankäynti”, vaan iloisesta ja innostuneesta uskon harjoittamisesta. Lakihenkisyys, toisin sanoen velvollisuuteen perustuva, oikeaoppisuuden ylikorostaminen, oikeiden moraalisääntöjen noudattaminen ja niin edelleen, ei kehitä seurakuntaa. Esimerkiksi rukouksen määrä ei tutkimuksessa ollut ratkaiseva seurakunnan hyvinvoinnissa. Sen sijaan rukouksen kokeminen innostavana oli merkittävä asia. Innostus ei yksinään tietenkään ole riittävä mittari seurakunnan elämässä, vaan se tarvitsee rinnalleen Schwarzin löytämät muut laatutekijät. Kuitenkin innostuksen puuttuessa uskonelämän luonne suhteena Jeesukseen Kristukseen näivettyy ja muuttuu tavoiksi tapojen vuoksi tai fanatismiksi. Innostusta tarvitaan siihen, että seurakunnan jäsenet elävät uskoaan todeksi ja kertovat siitä muille.

Voiko rukousta olla liikaa?

3.9.2020 / Jukka Jämsén

Raamattu kehottaa: ”Rukoilkaa lakkaamatta” (1. Tess. 5:18). Koko elämä voi olla elämistä Jumalan edessä ”rukouksen hengessä”. Rukousta voi kuitenkin olla liikaa, jos sillä yritetään korvata muita Jumalan lahjoja, joista yksi kuvaus on Apostolien teoissa (Apt. 2:42-47): Seurakunta kuunteli ja noudatti ”apostolien opetusta”, joka meille tarkoittaa käytännössä Raamatun evankeliumin kuuntelemista, sen lukemista ja noudattamista. Toiseksi meitä vahvistaa seurakuntayhteys, kolmantena ehtoollinen ja muukin yhdessä syöminen. Neljäs mainittu asia on sitten rukous ja viides ihmeet ja tunnusteot, joita nykyään voivat olla Pyhän Hengen antamat armolahjat. Kuudentena on omaisuuden yhteys eli toisista huolehtiminen, diakoninen elämäntapa. Seitsemäntenä mainitaan riemullinen ja vilpitön mieli, kahdeksantena Jumalan ylistäminen ja viimeisenä evankeliumin kertominen yhä uusille ihmisille. Nämä asiat rukouksen rinnalla tukevat uskoamme Jeesukseen, joka vie meidät lopulta ikuiseen tasapainoon ja rauhaan.

Jeesus, kiitos, että meidän ei tarvitse rukouksellamme ansaita mitään. Kiitos, että sinun kuolemasi ja ylösnousemuksesi ovat antaneet meille lahjaksi Jumalan lapseuden. Pyydämme apuasi sairauksiimme, yksinäisyyteemme, väsymykseemme ja huoliimme. Kaipaamme luoksesi kotiin. Sinun nimessäsi, aamen.

Sana-lehti 36/2020 3.9.2020

Entä jos en jaksa rukoilla?

16.7.2020 / Jukka Jämsén

Raamatussa annetaan paljon lupauksia rukoukseen liittyen. Entä jos en jaksakaan rukoilla? Jäänkö vaille noita lupauksia? Mielestäni rukous on omista mahdollisuuksistamme luopumista ja jättäytymistä Jumalan mahdollisuuksien varaan. Se on lähtökohdaltaan oman avuttomuuden ja heikkouden tunnustamista. Siksi uskaltaisin ajatella, että oman heikkouden tunnustaminen Jumalalle on jo rukousta. Rukous ei ole siis suorittamista ja olisi hyvä luopua sellaisesta käsityksestä, että jollakin ei ole riittävästi voimaa rukoilla tai uskoa. Ainoa todellinen este rukoukselle on sama kuin ainoa este uskolle Jeesukseen: epäusko, se, että emme turvaudu Jeesukseen. Jos tunnustamme heikkoutemme Jeesukselle, se riittää. ”Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin” (Room. 8:26). Myös Jeesus rukoilee puolestamme eikä mikään voi erottaa meitä hänestä (Room. 8:34, 38, 39).

Jeesus, kiitos siitä, että Pyhä Henki puhuu Isälle puolestamme! Kiitos, Isä, että annoit Poikasi kuolemaan meidän puolestamme, niin että meidän ei tarvitse sovittaa syntejämme itse. Pyydämme apua omiin huoliimme. Vapauta meitä omasta yrittämisestä, niin että lepäisimme uskossa Jeesukseen. Aamen.

Sana-lehti 29/2020 16.7.2020

Miksi jossain on niin vähän rukousvastauksia?

28.5.2020 / Jukka Jämsén

Länsimaita leimaa köyhä rukouselämä eteläiseen pallonpuoliskoon verrattuna. Rukousvastauksistakin puhutaan täällä harvoin. Vaikeuttaisiko yleinen epäusko niiden saamista? Siksi Jeesuskaan ei voinut toimia kotikaupungissaan: ”Niinpä hän ei voinut tehdä siellä yhtään voimatekoa; vain muutamia sairaita hän paransi panemalla kätensä heidän päälleen. Ihmisten epäusko hämmästytti häntä” (Mark. 6:5, 6). Betsaidassa, jota Jeesus moitti epäuskosta (Matt. 11:21), hänen piti viedä sokea mies kylän ulkopuolelle parantaakseen hänet. Jeesus sanoi hänelle parantamisen jälkeenkin: »Älä edes poikkea kylään» (Mark. 8:22-26). Yksilöiden heikko usko ei estänyt Jeesusta parantamasta kymmentä spitaalista, joista vain yksi palasi kiittämään, mutta yleistä epäuskoa hän ihmetteli.

Meidän on hyvä rohkaista toisiamme uskomaan ja rukoilemaan. Vanhastaan on sanottu, että ”rukouksen laki on uskon laki”: se, miten rukoilemme, paljastaa sen, mihin uskomme. ”Rukoilkaa lakkaamatta” (1. Tess. 5:17), sillä Jumala on hyvä!

Jeesus, kiitos, että sinun ristisi riittää silloinkin, kun uskoni on heikko. Varjele meitä yleiseltä sydämen kovuudelta ja epäuskolta. Anna Pyhän Henkesi voimaa, että luottaisimme sinuun. Auta heitä, joilla on hätä, niin kuin autoit jo ennen ristinkuolemaasi. Kiitos anteeksiantamuksestasi! Aamen.

Sana-lehti 22/2020 28.5.2020

Miksi pitäisi rukoilla lähetystyön puolesta?

16.4.2020 / Jukka Jämsén

Lähetystyön ydin on Jeesuksesta kertominen, ja hänen historiastaan Raamattu nostaa ratkaisevaksi hetkeksi hänen ylösnousemuksensa. ”Ellei Kristusta ole herätetty, teidän uskonne on pohjaa vailla ja te olette yhä syntienne vallassa. – – Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista” (1. Kor. 15:17, 20). Tämä on valtava uutinen! Jeesus tahtoo, että kaikki kuulevat sen, sillä hän ”kykeni kuolemallaan riistämään vallan kuoleman valtiaalta, Saatanalta, ja päästämään vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina” (Hepr. 2:14, 15). Tätä sanomaa vastustetaan, kummallista kyllä. Kuitenkin lähetystyöntekijät kokevat usein, että juuri rukous avaa tien ihmisten sydämeen. ”Rukoilkaa myös minun puolestani, että minulle annettaisiin oikeat sanat suuhun, kun ryhdyn puhumaan, ja että voisin rohkeasti julistaa evankeliumin salaisuutta, jonka vuoksi olen lähettiläänä” (Ef. 6:19, 20). Jos haluat kokea rukouksen vaikuttavuutta, seuraa lähetystyön tapahtumia ja rukoile sen puolesta!

Jeesus, kiitos siitä, että kuolema on voitettu ja että saamme odottaa tapaavamme sinut ja muut rakkaamme ikuisessa elämässä. Rukoilemme kaikkien kärsivien ja kuolevien puolesta, että he saisivat rauhan sinussa. Rukoilemme lähetystyön puolesta, niin että kaikki saisivat kuulla sanoman sinusta. Aamen.

Sana-lehti 16/2020 16.4.2020