Avainsana: Sana-lehti (Sivu 4 / 5)

Jeesus käytti aikaa rukoukseen. Alkuseurakunta teki samoin, joten jo nämä esimerkit näyttävät meille, että rukous on tärkeää. Kuitenkin on hyvä miettiä, miksi niin on, ettemme rukoilisi vain suorittamisen pakosta. Raamattu kertoo, miksi Jeesus kutsui opetuslapset: ”Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan…” (Mark. 3:14) Vaikka Jeesus antoi heille tehtäviä ja varusti heidät niihin, ennen muuta oli tarkoitus olla hänen kanssaan. Rukous näyttääkin olevan suhteen hoitamista Jumalan ja hänen lastensa välillä. Rukous ei ole suoritus, sillä ainoa suoritus, mikä jumalasuhteeseen vaaditaan, tapahtui Jeesuksen ristillä. Rukous on juttelua Taivaalliselle Isälle ja hänen tuntemisessaan lepäämistä. ”Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen” (Joh. 17:3).

Kiitos, rakas Isä, että olet aina kanssamme. Auta meitä luottamaan siihen, että läsnäolosi riittää kaikkeen tässä elämässä ja jopa kuoleman uhatessa. Tuomme sinulle huolemme ja hätämme. Kaiken keskellä kiitämme sinua anteeksiantamuksesta ja ikuisesta elämästä Jeesuksessa. Hänen nimessään, aamen.

Sana-lehti 16-17/2019 17.4.2019

Rukoileminen on kristillinen ihanne. Ihanteena tuntuu olevan myös todeta, että ”olen huono rukoilija”. Mielestäni se voi kertoa väärästä rukouskäsityksestä, joka nousee velvollisuudesta.

Rukousta voi kuitenkin todella oppia ja sen pohjaksi voi tulla Jeesuksen täydellinen evankeliumi, joka siirtää huomion pois itsestämme, huonoudestamme tai hyvyydestämme. Se tapahtuu keskittymällä Jeesukseen, joka antaa kaiken hyvän meille lahjana. Saamme myös kertoa hänelle lähimmäisistämme ja kiinnittää katsettamme enemmän heihin kuin itseemme.

Rukouksen ja uskon kohde on sama, Jeesus: ”Me tunnustamme, että meidän uskomme pyhä salaisuus on suuri: Hän ilmestyi ihmisruumiissa, hänet julistettiin vanhurskaaksi Hengen voimasta, enkelit saivat hänet nähdä, hänestä saarnattiin kansoille, häneen uskottiin maailmassa, hänet korotettiin kirkkauteen” 1. Tim. 3:16.

Me ylistämme sinua, Jeesus, joka onnistuit täydellisesti pelastustyössä ristillä ja ylösnousemuksessa! Kiitos, että meidän ei siksi tarvitse onnistua missään ollaksemme sinun omiasi. Auta meitä luottamaan läsnäoloosi ja apuusi ongelmiemme kanssa. Jeesuksen nimessä, aamen.

Sana-lehti 8/2019 21.2.2019

Raamatussa kerrotaan, kuinka Daniel oli rukoillut kolmen viikon ajan. Hänelle ilmestyi enkeli, joka kertoi viivästyksen syyn: ”Älä pelkää, Daniel. Sinun sanasi kuultiin ensimmäisestä päivästä alkaen… Persian enkeliruhtinas on vastustanut minua kaksikymmentäyksi päivää, mutta Mikael, yksi suurimmista enkeliruhtinaista, tuli auttamaan minua. Tästä syystä minä olen viipynyt siellä…” (Dan. 10:12, 13) Kertomus voi tuntua kaukaiselta, mutta se avaa meille rukouksen näkymätöntä taustaa. Kun rukoilemme, osallistumme taisteluun, jonka lopullinen tulos on selvä: Jeesus on Herra! Hän on voittanut pahan vallan. Sota on jo ratkaistu, mutta vieläkin käydään loppukahakoita, ja muun muassa siksi vastaukset viipyvät. Ratkaiseva vaihe alkoi ensimmäisenä kristillisenä jouluna: ”Mutta kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa” (Gal. 4:4).

Rakas Isä! Kiitos, että lähetit Jeesuksen meidän luoksemme. Kiitos, että ristin ja ylösnousemuksen jälkeen saimme Pyhän Hengen Puolustajaksemme. Jätämme sinulle omat huolemme. Auta meitä. Anna meidän joulumme syventää luottamustamme sinuun ja hyvyytesi lopulliseen voittoon. Jeesuksen nimessä, aamen.

Sana-lehti 51-52/2108 20.12.2018

Valtaosa ihmisistä kertoo rukoilevansa joskus ja rukous näyttää olevan osa ainakin suurimpia uskontoja. Eroaako kristillinen rukous sitten muusta? Ihanne on, että rukous on osa evankeliumia, Jumalan lahjaa. Silloin rukous on Jeesuksen ristin ja armon kautta pelastetun ihmisen lapsenomaista juttelua hyvälle Isälle. Joskus rukous saattaa kuitenkin muistuttaa muille uskonnoille tyypillisempää tilannetta, jossa rukouksella pyritään saavuttamaan pelastus tai lepyttämään vaativa jumala. Voinkin kysyä: onko rukous minulle etuoikeus ja mahdollisuus turvautua Jumalaan, joka tahtoo minulle pelkkää hyvää? Vai onko se pakko ja velvollisuus, että olisin kunnon ihminen Jumalan ja ihmisten edessä? Ero näiden välillä ratkeaa suhteestamme Jeesukseen, joka on ilo. ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle (Luuk. 2:10).”

Hyvä Jumala! Kiitos, että saamme odottaa sinulta pelkkää hyvää, vaikka elämä on joskus vaikeaa. Kiitos, että olet meidän puolellamme. Kiitämme siitä, että olet tehnyt meistä rakkaita lapsiasi antamalla meille uskon Jeesukseen! Auta meitä kaikessa, mistä olemme huolissamme. Jeesuksen nimessä, aamen.

Sana-lehti 47/2018 22.11.2018

Jeesus väittää Jumalan olevan hyvä, koko ajan ja kaikille. Miksi sitten pitää erikseen uskoa Jeesukseen? Miksi pitää rukoilla? Miksei kaikilla voi olla hyvä elämä ilman erityistä pyytämistä? Näissä kysymyksissä huokuu sen unohtaminen, että maailma on rikkinäinen eli syntinen, kadottanut suhteen Jumalaan. Mitä olisi lapsen elämä, vaikka kaikki aineellisesti olisi hyvin, mutta elämästä puuttuisi suhde isään ja äitiin? Mitä olisi meidän elämämme, jos meillä ei olisi ystävien tai puolison hyväksyntää ja rakkautta, vaikka kaikki muu olisi mallillaan? Samoin hyvää elämää ilman suhdetta Jeesukseen ei ole olemassa, vaikka ihminen voittaisi ”omakseen koko maailman” (Matt. 16:26). Jeesus antaa todellisen elämän ja rakkauden. Jumala ei halua antaa meille vain hyvää, vaan myös parhaan: suhteen Jeesukseen. Rukous on tämän suhteen todeksi elämistä.

Rakas Isä! Kiitos, että lähetit Poikasi luoksemme avaamaan meille tien takaisin sinun luoksesi. Me pyydämme parasta: pidä meidät Pyhän Henkesi avulla lähellä Jeesusta. Anna meille myös hyvää, vastaa pyyntöihimme ja auta meitä. Jeesuksen nimessä, aamen.

Sana-lehti 43/2018 25.10.2018

Joskus mieleen hiipii epävarmuus siitä, rukoilemmeko oikeiden asioiden puolesta. Raamatun ohje auttaa tässä: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa” (Fil. 4:6, 7). Eli: jos joku asia huolestuttaa, sanokaa se Jumalalle! Muuttakaa murheenne rukoukseksi! Tärkeää on myös viittaus kiitokseen: on hyvä palauttaa mieleen Jumalan hyvyys ja hänen antamansa lahjat, ettei mielemme juutu vain siihen, mikä on pielessä ja huolestuttaa. Jumala tahtoo, että pysymme kiinni Jeesuksessa ja että meillä on murheenkin keskellä rauha. Monikkomuoto muistuttaa, että Jumala ei tahdo meidän potevan yksinäisyyttä, vaan että voimme rukoilla yhdessä.

Rakas Jeesus! Näet, kuinka helposti ajatuksemme pyörivät huoliemme ympärillä. Auta meitä kääntämään ne kaikki rukoukseksi sinulle! Anna meille sitkeyttä, että jaksaisimme muistaa sinun hyvyyttäsi, sinun ristisi voimaa ja sinun ylösnousemuksesi valoa silloinkin, kun elämä lyö. Sinun nimessäsi, aamen.

Sana-lehti 39/2018 30.9.2018

”Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siellä on vapaus. Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen” (2. Kor. 3:17, 18). Rukous on aidoimmillaan kuin kuu suhteessa aurinkoon: rukoilija tahtoo paistatella Jumalan hyvyydessä ja hänen rukouksensa on heijastusta siitä. Jos koet rukouksen pakkona tai pelkäät, että Jumala ei hyväksy sinua, jos et rukoile riittävästi tai oikein, niin keskity evankeliumiin Jeesuksesta. Hän on suorittanut täydellisellä elämällään, ristillään ja ylösnousemuksellaan kaiken pakollisen, mitä vaaditaan pelastukseen. Hän on pyhä ja hyvä, hän on evankeliumi. Hänen hyvyydestään me elämme. Siitä syntyy myös rukous, joka on kiitollisuuden osoitusta Jumalalle silloinkin, kun rukoilemme hädän keskellä.

Jeesus, aurinkomme, paista meihin hyvyyttäsi, että juttelisimme sinulle kaikesta niin kuin lapset isälleen. Pyhä Henki, muuta sydäntämme, että olisimme aina kiitollisia taivaallista Isäämme kohtaan. Vastaa pyyntöihimme voidaksemme huomata, että pidät meistä huolta. Jeesuksen nimessä, aamen.

Sana-lehti 35/2018 30.8.2018

Jeesus neuvoi rukoilemaan niin, ettei siitä tulisi ylpeilyn aihetta: ”Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä” (Matt. 6:5). Jeesuksen erityiset lupaukset koskevat kuitenkin yhteistä rukousta. ”Minä sanon teille: mitä tahansa asiaa kaksi teistä yhdessä sopien maan päällä rukoilee, sen he saavat minun Isältäni, joka on taivaissa. Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään” (Matt. 18:19, 20). Kerro rukouspyyntösi muille, jos mahdollista! Jeesus tahtoo liittää meitä yhteen, niin kuin hän on yhtä Isän Ja Pyhän Hengen kanssa. Kuitenkin, jos et pysty menemään seurakunnan ryhmiin tai tilaisuuksiin, Jumala on kyllä kanssasi. ”Joka huutaa avuksi Herran nimeä, se pelastuu” (Apt. 2:21).

Isä, kiitos seurakunnasta! Auta jokaista seuraajaasi löytämään yhteys muihin sinuun uskoviin, jos ei muuten, niin radion, tv:n tai puhelimen avulla. Kiitos, että Pyhä Henkesi liittää meitä yhteen. Kuule meidän pyyntöjämme ja taistele puolestamme elämän hankaluuksia vastaan. Jeesuksen nimessä, aamen.

Sana-lehti 31/2018 2.8.2018